Mennyt puolitoista viikkoa pudotti maanpinnalle aika rankasti puuteripitoisen tammikuun jälkeen. Puolitoista viikkoa sitten satoi vettä toppiin asti, sen jälkeen kun pakasti sopivasti, niin mäki muistuttikin enemmän kyljellään olevaa kiekkokaukaloa kuin hyvää laskupaikkaa. Uutta lunta ei juurikaan ole alemmas siunaantunut, ennen paria viime päivää. Kerkesinkin ottaa jo telemarkhiihdonkin haltuun tässä lumia odotellessa, oli olosuhteisiin nähden hiton kiva päivä. Mie, Lars, Kalle ja Phill otti kaikki "väärät" välineet alle ja lähdettiin mäkeen. Miulla oli noi mainitut tellut, Lars ja Kalle otti laudat ja Phill sukset. Kamera jäi turvallisuussyistä kotio, eli tästä päivästä ei jäänyt muistoksi kun mustelmia.

Muuten täällä elämä on kulkenut aika vakio mallilla. Aamulla herätys 0630, sen jälkeen terveellinen ja ravitseva aamupala. Sitten mäkeen 0810 bussilla, iltapäivällä takas kämpille ja ruoan laittoon. Sapuskan jälkeen joko leffaa tai punttisalia, vähä fiiliksen mukaan. Oon pyrkiny 3-4 kertaa viikossa käymään puntilla, niin saa illoiks vähä tekemistä ja pysyy mieli virkeenä. Sitten siinä 21-2200 aikoihin petiin ja aamulla kierros alusta. Tuommonen on Hakuban peruspäivä.

Kaisa kiikkuu seinällä

Olkapäätreeniä jotta pärjää hissijonossa

 

Nyt pari viimeistä päivää onkin sitten taas ollut kivaa hiihtoa. Jostain oli tuonne mäkeen kertynyt vähän lunta. Saa kyllä olla aika varovaisena kun on toi jääkerros alla, ei oikeen kestä lumi eikä hiihtäjät siinä päällä. Mut oikein kun valitsi laskulinjat niin hyvät laskut tuli.

 

Ylöspäin läpi pilvien peiton ja niin edelleen. Kaisa skinnaamassa.

 

Aakeeta laakeeta, onneks edessä on vähä parempaa

 

Valo on vähintäänkin tasainen

 

Tuonne sitä pitäs mennä

 

Uotsi puottelee kohti laaksoa

 

Kaisa kruisailee

 

Parasta lunta melkein kahteen viikkoon

 

Viikonlopun sää näyttää aika lupaavalta isompien mäkien laskuun, sitä innolla odottaen.